Luottamus sosiaalisena pääomana on yksi yrityksen tärkeimmistä voimavaroista ja se on ensiarvoisen tärkeää henkilöstön, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien välisen yhteistyön laadun muodostumisessa. Liiketoimintaetiikalla tähdätään siihen, että luottamuksen, moraalin ja eettisyyden periaatteet ovat käytössä liiketoimintaa koskevissa päätöksissä ja niiden toteutuksissa.
Teemme yksilöinä päätöksiä joka päivä -osa päätöksistämme ovat hyvin pieniä ja ”arkisia” ja osa tekemistämme päätöksistä ovat suuresti elämäämme tai jopa muihin ihmisiin vaikuttavia päätöksiä. Päätöksen tekeminen on aina kannanotto, jossa paljastamme omaa sisintämme, ajatteluamme ja arvomaailmaamme -enemmän tai vähemmän ja tietoisesti tai tiedostamatta. Kaikkia tekemiämme päätöksiä emme välttämättä edes tunnista päätökseksi, kuten esimerkiksi laittaessamme roskat niille tarkoitettuun paikkaan sen sijaan, että heittäisimme ne luontoon tai muualle, minne ne eivät kuulu. Päätöksen tekeminen on siis aina kannanotto, vaikka se ei yksittäisenä tekona aina ole välttämättä merkitykseltään erityisen suuri ja vaikuttava. Eettisen päätöksenteon tulisi olla aina tietoista ja siinä tulisi näkyä laaja-alainen ja moniuloitteinen harkinta, jossa huomioidaan erilaisten sidosryhmien näkökulmat. Eettisen päätöksen tulisi olla kaikki päätöksen vaikutuspiirissä olevat nykyiset ja tulevat sidosryhmät huomioon ottavan harkinnan, ajattelun ja keskustelun tulos -kuulostaapa haasteelliselta!!?
Eettisen päätöksenteon tulisi olla aina tietoista ja siinä tulisi näkyä laaja-alainen ja moniuloitteinen harkinta, jossa huomioidaan erilaisten sidosryhmien näkökulmat.
Päätöksien tekeminen on johtamistoiminnan sydän, eikä ole toista johtamisen prosessiin kuuluvaa toimintoa, joka kuvaisi johtamista paremmin. Johtajat joutuvat tekemään yhä enemmän eettisiä valintoja ja päätöksiä, joten on ihan hyödyllistä kehittää eettisen päätöksenteon taitoja.
Slovenialainen katolinen pappi Anton Jamnik on tieteellisessä liiketoimintaetiikan haasteita tutkivassa tutkimuksessaan listannut viisi syytä, miksi eettistä päätöksentekoa on hyödyllistä kehittää:
1) epäeettisen organisaation aiheuttamien kustannuksien välttäminen,
2) eettisesti kyseenalaisen johtamisrooliin liittyvän tietoisuuden puutteen poistaminen,
3) yleisen moraalin heikentymisen ja eettisille riskeille altistumisen välttäminen,
4) organisaation mainetta uhkaavan korruption paineen havaitseminen ja välttäminen,
5) kannattavuuden paranemisen hyötyjen ja toivotunlaisen organisatorisen järjestyksen saavuttaminen.
Etiikan professori Domingo Garcia-Marzàn mukaan yrityksen täytyy muodostaa normatiiviset raamit siihen, millainen toiminta yrityksessä on sallittua ja millainen ei. Tämän kehyksen perusajatuksena on erottaa toisistaan yleinen etu ja yksilöiden ja ryhmien omat intressit. Tarkoituksena on osoittaa, että yrityksen sidosryhmillä on yhteisiä intressejä, jotka vaativat johdon toiminnassa ja päätöksenteossa tietynlaista orientoitumista. Nämä yleiset intressit ovat joukko moraalisia odotuksia, jotka perustuvat kaikkien toimijoiden tasavertaisen arvon tunnustamiseen. Yrityksessä tulee olla yleiset minimiarvot, joita kunnioitetaan organisaatiossa ja suhteissa kaikkiin sidosryhmiin. Jokaisen ryhmän intressit eritellään perusarvojen pohjalta, kuitenkin pelkästään yrityksen näkemyksen perusteella, jolloin liiketoimintaetiikan määrittelystä tulee juuri sellainen, kuin sen tulee olla kyseisessä yrityksessä.
Yrityksen täytyy muodostaa normatiiviset raamit siihen, millainen toiminta yrityksessä on sallittua ja millainen ei.
Ihanne tapauksessa eettisen päätöksenteon prosessiin kuuluu perusarvojen määrittelemisen lisäksi määritellä myös kaikki ryhmät, jotka ovat vaikuttamassa yrityksen päätöksiin ja toimintaan, sekä ne ryhmät, joihin yrityksen toiminta ja päätökset vaikuttavat. Tämän lisäksi tulee ottaa huomioon myös tulevat sukupolvet, joihin yritysten tämän hetkiset toiminta ja päätökset tulevat vaikuttamaan. Eettisen toiminnan ajatuksena on se, että kaikki osapuolet ovat mukana tuomassa omat intressit keskusteluun. On kuitenkin ryhmiä, joihin yrityksen päätökset vaikuttavat, mutta heidän ei ole mahdollista olla mukana vaikuttamassa, kuten tulevat sukupolvet. Yrityksen sidosryhmien analysointi tehdään heidän osallistumistapansa osalta sisältäen myös ne tahot, jotka heitä edustavat. Ympäristöasioiden huomioon ottaminen yritysten ja organisaatioiden päätöksenteossa on yksi hyvä esimerkki tulevien sidosryhmien ja sukupolvien huomioon ottamisesta päätettäessä asioista tänään.
Eettisen toiminnan ajatuksena on se, että kaikki osapuolet ovat mukana tuomassa omat intressit keskusteluun.
Laura Nash (1981) on puolestaan esittänyt 12 päätöksen tekijälle itselleen esitettävää kysymystä auttamaan eettisten päätösten tekemisessä:
1. Oletko määritellyt ongelman täsmällisesti?
2. Miten määrittelisit ongelman, jos olisit vastapuolella?
3. Miten tähän tilanteeseen päädyttiin?
4. Kenelle ja mille olet lojaali henkilönä ja yhtiön jäsenenä?
5. Mikä on tämän päätöksen tarkoitus?
6. Miten päätös suhteutuu todennäköiseen lopputulokseen?
7. Keitä mahdollinen päätös tai toiminta vahingoittaisi?
8. Voitko sitoutua keskustelemaan asianosaisten kanssa ongelmasta ennen päätöksen 9. Voitko luottaa siihen, että asemasi on pitkään päätöksen jälkeenkin yhtä vakaa kuin tällä hetkellä?
10. Voitko kertoa päätöksestäsi tai toiminnastasi esimiehelle, toimitusjohtajalle, hallitukselle tai perheelle ilman epävarmuutta ja tunnontuskia?
11. Mikä on päätöksesi symbolinen merkitys ja ymmärretäänkö se vai voidaanko se ymmärtää väärin?
12. Millaisissa olosuhteissa voisit hyväksyä poikkeuksia?
Ennen päätöksen tekemistä on vielä mietittävä, onko aikomasi päätös lainmukainen, onko se tasapuolinen ja reilu kaikille osapuolille sekä mitä ajattelen itsestäni päätöksen teon jälkeen?
Muita hyödyllisiä eettistä päätöksentekoa tukevia kysymyksiä, jotka organisaatiojohtajat voivat tehdä itselleen ennen päätöksien tekemistä ”eettisenä tsekkauksena” ovat:
- Onko tämä laillista? Rikonko päätökselläni siviili- tai yhteisölakia?
- Tukeeko päätökseni tasapuolisuutta? Onko päätökseni oikeudenmukainen kaikille asianosaisille sekä lyhyellä-, että pitkällä aikavälillä? Edistääkö päätökseni win-win tilanteita?
- Miten itse koen päätökseni? Tunnenko ylpeyttä päätöksestäni? Tuntuisiko minusta hyvältä lukea tekemästäni päätöksestä mediassa? Tuntuisiko hyvältä, jos perheeni saisi kuulla tekemästäni päätöksestä?
Eettinen tarkastus on yksi keino varmistaa liiketoimintaetiikan toteutuminen organisaatiossa ja se lisää samalla myös eettistä keskustelua työyhteisössä ja lisää näin myös harkintaa päätöksentekoon. Sisäiset tarkastajat ovat etulyöntiasemassa tuomaan eettistä harkintaa johtajien päätöksentekoon toimiessaan johdon tukena ja kumppanina organisaatioiden tavoitteiden saavuttamisessa.
09.09.2020
Kirsi Sukuvaara
Yrityspeili Oy